Kyrönkankaan Talvitie
- oikotie Hämeestä Pohjanmaalle –
Kyrönkankaan Talvitie eli KKTT on ollut talviaikainen oikotie Turusta ja Hämeenlinnasta Pohjanmaalle. Talvitie on kulkenut Järvenkylästä lähtien isoja järvenselkiä etelä – pohjois suuntaisesti.
Järvenkylästä Nuutin kestikievarilta lähtiessään talvinen oikotie matkaajineen on oikaissut Kyrösjärvelle Isosaaren eteläpuolitse, kääntyen sitten pohjoiseen kohti Isoaniemeä. Perimätiedon mukaan tie on kulkenut vesistöjen länsipuolta. Lieneekö syynä siihen ollut kevään lämpöjen voimakkaampi vaikutus itärantojen kulkukeleihin.
Nuutin kestikievari
Isoniemen kierrettyään matkalaiset ovatkin jo saaneet tähystellä Räystönlahtea ja Touhunsaaren länsirantoja. Kulku on edennyt seuraavaksi Touhunsaaren ja mantereen välistä. Saaren suojan jälkeen on vastassa Isoselkä. Sydäntalven tuiskuviima on varmaankin kiusannut seljänteellä kylmyydellään kulkijaa. 
Ratisaaren Hiittennokka oli ylitettävä jostakin kohtaa, jotta pääsi pujahtamaan Kallinlahdelle ja nousemaan Ikaalisten kauppapaikalle, torille.
 
Ikaalisten maisemia
Matkan jatkuessa torilta on laskeuduttu Kurinrantaan ja siitä kohti Halliaa. Hallian maille on noustu ennenkin, koska alueelta on löydetty muinaisjäännöksiä.
Hallian talo nykyään
Nykyisen Seppälän mailta on jälleen laskeuduttu Kyrösjärven Isoselän jäälle. Aureenloppi on odotellut seuraavana matkustavaisia.
Höytölää
Rödin rantamaihin on noustu Höytölässä ja siitä edelleen kohti pohjoista. Pieni kannas ylitettiin ennen Heittolanlahtea ja siitä Pitkäsaaren länsipuolta tavoitellen Vantuksenokkaan. Näin matkalaiset pääsivät pois suurilta järvenseliltä metsäisten maiden suojiin.
Soukanmäen länsipuolelta, Soukanniittyjen vieritse ja Vääräjoen rantoja seuraillen kohti Suvilampea etenivät matkalaiset. Edelleen kärrytie on vienyt kohti Kasittulaa. Vääräjoen ylitys on kulkenut Ilkansillan kautta. Sillan tai ylityspaikan nimitys on tullut siitä, että perimätiedon mukaan Jaakko Ilkan nuijamiehet ja Klaus Flemingin huovijoukot ottivat vastakkain taistellen tuolla sillalla.
Tässäkö Ilkansillan raaneet?
Veneslinna, isokokoinen hiekkaharju, oli vielä kierrettävä etelänokan kautta päästäkseen nousemaan Linnankankaalle. Kyrönkankaan Talvitie kulkee Linnankankaan jälkeen palan matkaa samoja sijoja kuin 3-tie nykyisin. Talvinen oikotie eroaa omille teilleen Leppäkosken sähkömuuntamon jälkeen ja jatkaa kohti Satulakiveä.
 
Satulakivi näkyy maastossa kauas
Satulakivi on muistoissa mm. merkkikivi, kohtaamispaikka ja ratsukuriirien satulaan nousupaikka. Kivi muistuttaa malliltaan hevosta ja on myös sitä kokoluokkaa, että siitä voi kuvitella pienen ratsastajan helposti nousevan hevosen selkään.
Lapiolahden koulun nurkalta tie on pujahtanut kohti Naskalia, peltojen reunamilta kulkee edelleen käytössä oleva tie. Naskalin markin kautta laskeutuu yhä talvikäytössä oleva tie kohti Oukaronkromua.
Oukarinromusta Parkanojärven jäälle
Parkanojärven jääselkää pitkin tuiskujen tuivertamana matkaajat ovat saaneet tasaisempaa kyytiä ja lienee tasainen jääselkä ollut hevosillekin helpotus.
Järven läntistä rantaa myöten saavuttiin Alasensalmeen, jonka rannalla on kestikievarinakin toiminut Alasen talo. Seuraavan salmikapeikon jälkeen tulevat Kaupin ja Hiitin talot, joissa myös jossakin vaiheessa toimi kestikievari.
Hiitti ja Kauppi
Parkanojärven pohjoispään länsirannalta talvitien läntinen haara onkin mennyt nykyisen 3-tien seutuja aina Kuivasjärven eteläpäähän saakka. Palatkaamme Parkanojärvelle, Kaupin ja Hiitin maisemiin. Niiden paikkeilta on lähtenyt yhden ajankohdan talvinen oikotie pohjoiseen kiertäen Parkanon kylän ja Viinikanjoen niiden itäpuolelta, nykyisen Kuruntien yli Rytilän tilan kautta Viinikanjokivarteen ja siitä Urhon taloon.
Urhon tilan vanha aitta
Riuttaskankaan maita myöten on tie johdattanut kulkijansa Käenkosken partaalle tai Riuttasjärven kautta Kaidoillevesille.
Kaidatvedet ovatkin kannattaneet jäätiellänsä kulkijat. Nivat ja kosket ohitettiin rantamaita. Matkalla ohitetaan Sormikivi, rantakallioiden kalliofiguurit, Messukallio ja Morsiuskalliot kunnes tullaan Ruumissaaren vaiheille ja rantaudutaan länsipuolelle. Nyt olemme Rännärin mailla, josta kulku-ura ylittää nykyisen Järvisuomentien, levähdys- ja pysäköintialueen läpi matka jatkuu läheiseen taimikkoon, jossa polku edelleen muistuttaa menoreitistä kohti 3-tietä luoteeseen.
 
Messukallio ja ruumissaari
Kyrönkankaan Talvitietä voikin sanoa nykyisen valtaväylän esi-isäksi, koska tässä kohtaa kulkeminen on samaa matkaa Kuivasjärven lounaiskolkkaan asti. Kuivasjärvi monikilometrisine selkineen ja tasaisine kulkuineen on helpottanut kulkijaa monelta vaivalta. Kuivasjärven luoteiskulmalta Liesilampi suuntanaan reitti on saapunut Kuivasen tilalle ja kestikievariin. Seuraavaksi jatketaan Matkuslammelle ja siitä Kruununlukkoon, jossa saavutetaan nykyinen 3-tie.
Nykyisen tien reittiä matkattiin yhdessä Pirunkiven seudulle saakka, siellä entinen kulkija on joutunut koukkaamaan kalliot itäpuolitse ja jatkamaan kohti Somerojärveä. Järven rantaan on laskeuduttu lounaiskulmalta ja matkattu kohti pohjoista rantaa, josta tieura on vienyt eteenpäin.
Somerojärven pohjoisrannalla on ollut kruununmetsänvartijan torppa. Kiviaidat ovat muistona raivaajahengestä, ajasta jolloin elanto on pitänyt saada vähästä. Jalasjärvi on ollut seuraava kestikievaripaikka ja vallesmannin valtakunta näillä korpitaipaleilla.
Näin tie vei meidät Kyröstä Pohjanmaan puolelle oikomain halki tuulen ja tuiskun. Reitin tutkimus on vielä kesken ja mielenkiinnolla otetaan vastaan kaikki mahdolliset tiedot reitin varrelta.
email: marianne.kortesoja@muinaskyro.com
Hankevastaava Kari Väisänen
Kevät ja kesä 2005
| 
